POP – Ponnahdus Oloon Parempaan

8.11.2017
Saila Lehtonen, asukastoiminnanohjaaja

Helsingin Seniorisäätiössä tehtiin työhyvinvointikysely syksyllä 2016. Sen ja aiempien havaintojen pohjalta suunniteltiin vuoden kestävä työhyvinvointihanke, jonka rahoittamisessa avustaa Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Hankkeen toteuttajana toimii Seniorisäätiön työterveyshuollosta vastaava Aava Lääkärikeskus ja sieltä projektipäällikkönä ja hyvinvointikordinaattorina toimiva Riikka Ravattinen (työterveyshoitaja), Milla Savolainen (liikunnanohjaaja), Samuli Mäenpää (personal trainer), Reijo Laatikainen (ravitsemusterapeutti) ja Heikki Särkelä (työterveyspsykologi). Projekti alkoi tammikuussa 2017 ja kestää saman vuoden marraskuuhun asti. Tätä artikkelia varten on haastateltu projektista vastaavaa Riikka Ravattista sekä kahta projektiin osallistuvaa Seniorisäätiön työntekijää Mika Hautajokea ja Janne Närvästä.

Projekti sai nimekseen Ponnahdus Oloon Parempaan eli POP. Sen tavoitteena on opastaa projektin ryhmäläisiä terveellisissä elämäntavoissa ja sitä kautta tukea jokaisen omia tavoitteita sekä parantaa yleistä hyvinvointia ja jaksamista. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja oikeanlaisten elämäntapojen vaikutus heijastuu työssä jaksamiseen ja työkykyyn, minkä vuoksi työnantaja on projektissa mukana.

Projekti on suunnattu Seniorisäätiön alle 35-vuotialle työntekijöille ja osallistujia on 20. Heillä jokaisella oli havaittavia riskejä elämäntavoissa ja tarvetta hyvinvoinnin tukemiselle tai parantamiselle. Ryhmä valikoitui työterveyshuollon toteuttaman Terveenä Työssä- kyselyn vastauksien ja puhelinhaastattelun perusteella tai esimiesten suosituksesta. Vastaus siihen, miksi projekti suunnattiin vain nuorille työntekijöille, johtui siitä, että nuorilla on vähemmän vanhempaan ikäluokkaan verrattuna perussairauksia ja mahdollisiin riskitekijöihin ehditään vielä tässä vaiheessa puuttumaan. Lisäksi heillä on vielä monia työvuosia edessä. Kyseessä oli paljolti myös ennaltaehkäisystä.

Mitä projekti on sitten sisältänyt? Ryhmäläiset ovat saaneet yksilöohjausta, osallistuneet luennoille sekä ohjattuun ryhmäliikuntaan. Jokaisen ryhmäläisen kanssa tehdään henkilökohtainen alku- ja loppukartoitus terveystilasta, joka sisältää haastattelun ja tavoitteiden luomisen, laboratoriokokeet sekä Inbody- ja First Beat-mittauksen. Personal Trainer toteuttaa alku- ja loppukartoituksen sisältäen FMS-mittauksen ja tekee henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman. Ravitsemusterapeutti luennoi terveellisestä ravitsemuksesta sekä tapasi jokaisen ryhmäläisen yksitellen ja auttoi luomaan oikeanlaisen ruokavalion. Työpsykologin osuutena on ollut pitää muutospajoja sekä luennoida unesta ja palautumisesta sekä työstä elpymisestä. Lisäksi projekti sisältää erilaisiin liikuntomuotoihin tutustumista.

Tällä hetkellä projektin viimeiset viikot ovat menossa. Projektipäällikkö Riikka Ravattinen kertoo, että projekti on sujunut hyvin ja odotetusti. Varsinkin keväällä monilla riitti tarmoa ja motivaatiota. Kesä ehkä verotti hieman ryhmäläisten intoa, mutta syksyllä hyvä meno on taas jatkunut. Tällä hetkellä voidaan sanoa, että kolmasosa ryhmäläisistä pääsee tavoitteisiinsa.

Seniorisäätiön ravintokeskuksen vuorovastaava Mika Hautajoki, 32, ja lähihoitaja Janne Närvänen, 34, ovat mukana työhyvinvointiprojektissa. Kummatkin olivat heti kiinnostuneita, kun kuulivat siitä ja lähtivät innoissaan mukaan, kun sitä heille ehdotettiin. Molemmilta motivaatiota ja tarvetta löytyi lähteä muuttamaan elämäntapojaan, sillä kunto oli laskenut ja painoa tullut. Heillä on kokemusta painonpudottamisesta ja onnistuneetkin siinä kohtalaisesti, mutta kilot olivat tulleet takaisin. Pysyvien muutosten aikaansaaminen ei ollut onnistunut.

Nyt motivaatio on kovempi ja paluuta ei ole entiseen. Närvänen sanoo, että projektissa varsinkin yhdessä tekeminen ja toisten kannustaminen, on auttanut häntä. Vaikka projektissa toimitaan yksilöinä ja jokaisella on erilaiset tavoitteet hyvinvoinnin suhteen, toimitaan silti yhdessä. Hautajoen mielestä parasta oli, kun ravitsemusterapeutti auttoi suunnittelemaan oikeanlaisen ruokavalion. Aikaisemmin syöminen oli iltapainotteista eikä ruuan laadussa ollut kehumista. Juuri tällä muuttuneella ruokavaliolla Hautajoki kokee saaneensa aikaan suurimman muutoksen. Nyt ruokavalio sisältää muun muassa enemmän kasviksia, rahkaa, hedelmiä ja juomana toimii vesi. Myös Närvänen sanoo saaneensa paljon apua ruokavalion muuttamisessa terveellisemmäksi. Tällä hetkellä hänen ruoka-annoksensa ovat ravintorikkaampia ja monipuolisempia kuin ennen.

Projektissa ryhmäläiset ovat päässeet kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja, jotka Hautajoki ja Närvänen ovat kokeneet hyviksi. Sieltä he ovat saaneet vinkkejä ja tekniikkavalmennusta. Närvänen mainitsee, että liikuntaryhmiin on ollut mukavaa mennä, koska liikuntaryhmien vetäjät ovat olleet aina innokkaita opastamaan ja neuvomaan. Molemmat sanovat, että liikunta on nyt säännöllisesti osana heidän elämäänsä.

Ryhmäläiset asettivat projektin alussa itsellensä tavoitteita. Hautajoki on päässyt jo omiinsa, sillä hän on pudottanut jo 10 kg. Painonpudottaminen ei kuitenkaan hänen varsinainen päämääränsä ollut, vaan uuden elämäntavan omaksuminen ja kunnon kohentuminen. Hautajoki on huomannut, että hänen energia- ja vireystaso ovat nousseet, niin töissä kuin vapaa-ajalla. Hän ei koe olevansa vielä valmis, eikä hän osaa nimetä niin sanottua tavoitemaalia, mutta suunta on hyvä. Suurin muutos on tapahtunut pään sisällä. Närvänen ei halua katsoa mitä puntari sanoo, vaan seuraa kehittymistä vaatteiden koon pienentymisellä ja mittanauhan avulla. Niiden pienentymisillä hän pystyy sanomaan, että on saanut painoa alemmaksi. Myös hänellä jaksaminen on selkeästi parantunut.

He neuvovat muita aloittamaan pikkuhiljaa. Liikunnan lisäämisellä ja ruokavalion muuttamisella saa jo muutoksia aikaan. Aina ei tarvitse valita sitä kaikista terveellisempää vaihtoehtoa, mutta ei myöskään sitä epäterveellisempää. Lautasta kannattaa alkaa kokoamaan laittamalla ensiksi kasvikset tai salaatin ja toiselle puolelle lautasta vasta ruoka. Näin annoskoko pysyy maltillisena. Välipaloja kannattaa suosia, jotta nälkä ei pääse yllättämään ja silloin syötyä liikaa. Jos alkaa tehdä mieli herkkuja, lähde urheilemaan. Sen jälkeen ei tee enää mieli herkkuja ja olokin on parempi. 

Suurin osa Seniorisäätiön työntekijöistä tekee vuorotyötä, jonka vuoksi elämän rytmittäminen terveellisiin elämäntapoihin voi olla haastavaa. Ravattinen kertoo, että näihin terveellisiin elämäntapoihin kuuluu kolme tärkeää kohtaa; ravintorikas ja monipuolinen ruokavalio, uni ja palautuminen sekä säännöllinen liikunta. Lisäksi on tärkeää huolehtia sosiaalisista suhteista ja löytää mielekästä tekemistä, saada vastapainoa työlle. Jos tuntuu, että aika ei riitä, yhdistä se muihin tekemisiin. Huomio hyötyliikunnan hyödyt, valitse rappuset hissin sijaan tai jää bussissa vaikka yhtä pysäkkiä aikaisemmalla pois. Harrasta liikuntaa lastesi tai ystäviesi kanssa tai käytä hyödyksi aika, jolloin odotat lastesi harrastuksien loppuvan. Jos mahdollista, ota omaa aikaa ja osaa pyytää rohkeasti apua. Kokeile uusia harrastuksia ja yritä löytää se oma juttusi minkä parissa jaksat viettää aikaa. Mutta ennen kaikkea oma sisäinen motivaatio löytyy vain ja ainoastaan itsestään.  Ravattinen kehottaa kiinnostumaan omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta.


Jaa uutinen Somessa:

Facebook-sivumme

Instagram-sivumme