Power liikuntamalli

KUNTOUTUSMALLIN KEHITTÄMISPROSESSI: PROJEKTISTA PYSYVÄKSI TOIMINTAMALLIKSI

Saanko esitellä Eilan, 85, pirteänä pyörätuolilla potkuttelevan rouvan, joka nauttii pyörätuolitanssista. Vain puoli vuotta sitten Eila oli ollut sairaalahoidossa vuodepotilaana 8kk:n ajan. Nyt hän on asunut Säätiön kodissa vuoden verran. Nykyiseen tilanteeseen ollaan päästy henkilökunnan periksiantamattomuudella ja PowerLiikuntamallia soveltamalla. Mistä on kyse?


”Power-Liikuntamalli™ on Helsingin Seniorisäätiön oma rekisteröity tuotemerkki. Se on ikäihmisten kuntoutustoimintaan kehitelty malli, joka on syntynyt moniammatillisen kehittämistoiminnan kautta. Power-toiminta on hoitajan toteuttamaa, säännöllistä ja se näkyy kirjattuna asukkaan hoitosuunnitelmaan. Olennaista harjoittelussa on tavoitteellisuus, yksilöllisyys sekä jatkuva kehittymisen seuranta. Toiminta on räätälöity yksilön tarpeisiin kolmen ydinteeman aineksista, joita ovat tasapaino, kävely ja lihasvoima. Kukin teema kestää neljä kuukautta. Harjoittelua tehdään sekä arjen toiminnan kautta että varsinaisten Power-harjoitteiden kautta.” Tältä kuulostaa PowerLiikuntamallin nykyinen kuvaus. Mutta miten ja millaisessa prosessissa malli on kehittynyt nykyiseen muotoonsa? Tämä kirjoitus raottaa PowerLiikuntamallin kehittämisprosessia.


Kehittämistyö aloitettiin huhtikuussa 2014 Pakilakodin osastolta 3. Alun alkaen tarkoitus oli ryhtyä vain vuoden kestävään projektiin. Pohdimme, pystyisimmekö luomaan kuntoutustoimintaa, joka hyödyttäisi erityisesti muistisairaita ikäihmisiä? Entä miten voisimme tuoda ja tuottaa iloa ja elämänlaatua asukkaiden jokapäiväiseen elämään liikunnan kautta? Erityisesti muistisairaat ikäihmiset tarvitsisivat yksilöllistä kuntoutusta, kannustusta, huomiota ja aktivointia pystyäkseen toimimaan.


Kyky liikkua itsenäisesti on hyvin arvokas asia, jonka merkitys tulee usein esiin koko laajuudessaan vasta siinä vaiheessa, kun sen menettää. Olimme nähneet esimerkkejä ikäihmisistä, jotka saavuttuaan vanhainkotiin, lakkasivat syystä tai toisesta kävelemästä omin jaloin. Pian he siirtyivät hoitajien avustuksella pyörätuolissa työnnettäviksi. Kuvaan astuivat nopeasti nivelkivut liikerajoituksineen, jolloin houkutus jäädä vuoteeseen on suuri. Vuodelepo on osoittautunut ”myrkyksi” ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä ajatellen. Tämä kehitys oli saatava loppumaan! Jokaisen työpanos ymmärrettiin tärkeäksi, sillä jo yhden työntekijän tehdessä asioita asukkaan puolesta ja unohtaessa liikkumisen tukemisen, ”vedetään mattoa alta” muiden kuntoutusponnisteluilta. Yhtenä kuntoutuksen hyötynäkökulmana esiin nousi tietysti myös hoitotyön keventäminen. Jos ikäihmisten toimintakyky säilyisi parempana, myös hoitohenkilökunnan työtaakka kevenisi. Ihannetilanteessa jokainen ikäihmisen kanssa työskentelevä taitaa fyysisen kuntoutuksen perustiedot ja -taidot ja tiedostaa motivoinnin merkityksen.


Vuoden kestävästä projektista pysyväksi toimintamalliksi


Vuoden 2014 aikana kokeilimme ja kehittelimme yhdessä hoitajien ja asukkaiden kanssa Powerin toimintamuotoja. Käytännön teot ja toiminta nostettiin keskiöön: toiminnan tulee istua arkeen ja olla helposti toteutettavissa. Välineet tulee saada lähelle ihmisiä ja kynnys toiminnan toteuttamiseen mahdollisimman matalaksi.


Vuoden 2015 alussa moniammatillinen ydin-kehittäjäryhmä ryhtyi suunnittelemaan toimintaa. Power-harjoitteita kehiteltiin ja testattiin yhdessä hoitajien ja asukkaiden kanssa. Toiminnasta laadittiin esitteet talon yhteisiin tiloihin. Pian alettiin järjestää myös Power-koulutuksia, joissa hoitajat olivat mukana kertomassa toiminnasta ja sen toteutuksesta. Vuoden mittaan aloitettiin myös teemanmukaiset tempaukset. Tempauksissa oli sekä tiedollista että taidollista sisältöjä ja ne oli suunnattu sekä asukkaille että henkilökunnalle. Power-toiminta levisi vähitellen koko Pakilakotiin.


Vuoden 2016 aikana Power-koulutuksia järjestettiin jokaisessa Säätiön kodissa. Välinehankinnat aloitettiin tehostetusti ja toiminta alkoi pikku hiljaa jokaisessa kodissa. Power-kehittäminen siirtyi laajemman Power-työryhmän tehtäväksi. Työryhmään kuului moniammatillinen tiimi ja muun muassa 20 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa.


Vuoden 2017 paikkeilla Power-toiminta alkoi olla jo melko vakiintunutta. Eroja kotien välillä toiminnan intensiivisyydessä oli tosin havaittavissa.


Vuoden 2018 alussa käynnistettiin vuoden kestävä PowerTaitaja-koulutus, jossa aloitti 20 hoitohenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Ohjaajina toimivat Säätiön omat fysioterapeutit. Koulutus evästää Powerin teemoihin niin teoriassa kuin käytännössä. Se syventää kuntoutusosaamista ja edistää kuntoutuksen juurtumista osaksi ammatillista identiteettiä. Huhtikuussa 2018 järjestettiin ensimmäinen Power-seminaari, joka kokosi yhteen noin 100 osallistujaa kaikista kodeista. Seminaarissa toiminnanjohtajamme julkisti PowerLiikuntamallin logon ja PowerLiikuntamallista tuli Säätiön virallinen tuotemerkki.


Missä nyt mennään? Toiminta on mukavasti käynnissä ja jokaisessa kodissa toimintaa kehitetään eteenpäin Power-vastaavien luotsaamana. Vuoden 2019 PowerTaitaja-koulutuksessa aloitti 26 uutta innokasta osallistujaa. Huhtikuussa suuri moniammatillinen joukko kokoontui jälleen kuntoutusasioiden äärelle Power-seminaari2:een. Se oli jälleen innostava ja uutta kuntoutusmotivaatiota nostattava tapahtuma. Seminaarissa julkaistiin uusi tuote: AistiPowerSoft-kärry, joka on suunnattu erityisesti vuoteessa elävien asukkaidemme hyödyksi. Aktiivinen kehittämistyö siis jatkuu!


Ratkaisevia kehittämistoiminnan ponnahduslautoja


Kiinnostava kysymys on: miten saada uusi toimintamalli käynnistymään ja ihmiset innostumaan kehittämisestä? Kehittäminen kun ei onnistu pakottaen tai ylhäältä alaspäin vierittäen. Se vaatii onnistuakseen ihmisten erilaisten vahvuuksien hyödyntämisen, kokeilullisuuden ja ideoiden yhteisen pohtimisen. Jokaisen idea on kuulemisen arvoinen ja yhteistyössä voidaan luoda paljon enemmän ja parempaa laatua kuin yksin kopissa istuen. On muistettava, että asenteiden muuttuminen vie aikaa ja vaatii usein omakohtaisia kokemuksia. Asukkaiden osallistaminen kehittämistoimintaan, esimerkiksi asukkaiden ja henkilökunnan yhteisissä starttitapahtumissa ja työpajoissa, antaa jokaiselle vaikuttamismahdollisuuksia.


Kehittämistoiminta on kestävyyslaji. Nopeita tuloksia ei kannata odottaa, vaan muutosten tapahtuminen vie aikaa. Se vaatii myös epäonnistumisten ja epävarmuuden sietokykyä. Vapaus kokeilla ja ajatella, yrittää ja erehtyä voivat mahdollistaa ideoiden kypsymisen. Aluksi ei ole mukavaa mennä pois omalta mukavuusalueelta. Oma mukavuusalue voi kuitenkin laajentua osaamisen ja uusien kokemusten karttuessa.


On voitu havaita, että toiminnan jatkuvan pyörimisen edellytys on lähiesimiehen vahva tuki ja kannustus sekä tarvittavien välineiden ja ajan resurssointi. Kehittämistoiminnan eteenpäin vieminen vaatii tietysti myös hyvää organisointia, viestintää, motivointia, innostamista, kouluttamista ja kouluttautumista. Jatkuva kouluttautuminen on kuin heittäisi ”bensaa liekkeihin” kehittämistyöhön. Teoria hyödyttää käytäntöä.


Sisäisen motivaation tärkeyttä ei kannata koskaan vähätellä! Ihminen jaksaa ponnistella sellaisen asian eteen, jonka hän kokee itselleen merkitykselliseksi. Merkityksen kirkastuminen niin henkilökunnalle kuin asukkaillekin, voi roihauttaa motivaation liekkeihin. Tällöin toiminta itsessään toimii motivaation ylläpitäjänä. ”Työ tekijäänsä kiittää” eli sisukkaan kuntoutustoiminnan hedelmiä ovat esimerkiksi kävelykyvyn saavuttaminen tai istumasta seisomaan nousun onnistuminen. Kovan työn tärkein palkinto on, kun asukas pääsee tekemään itselleen merkityksellisiä asioita kuntoutumisen kautta. Onnistumisen voi havaita liikunnan kautta kasvoille nousevana hymynä ja ilona, joka tulee onnistumisen kokemuksesta. Mikähän voisi olla asukkaan seuraava tavoite?

0 0